Kuntokompassi kokemuksia: Mikko 32v. Elämähallinta kuntoon ja keho kiinteäksi

"Rasvaprosentti -11% ja voimatasot katosta läpi" -

Kun tulin valmennukseen Kuntokompassille elämänhallintani oli rehellisesti sanottuna reisillä.

Näin jälkikäteen ymmärrän sen selkeämmin. Olin juuri eroamassa, yrittäjän työn paineet olivat tapissa ja vuorokausirytmi oli aivan sekaisin. Alkoholin käyttöä tuli säännöllisesti kerran viikossa – eikä rehellisyyden nimissä aina ihan kohtuuden kanssa. Söin mitä sattui.

Aloin prosessoimaan hiljalleen, että jotain pitäisi varmaan tehdä ihan työkyvyn säilyttämisen takiakin. Olin kuullut parilta kaveriltani jotain pt hommista ja aloin googlettamaan aiheesta tarkemmin. Satuin Kompassin sivuille, jotka vaikuttivat asiantuntevilta ja uskottavilta. Laitoin postia ja seuraavalla viikolla istuinkin jos juttelemassa mahdollisen valmennuksen aloittamisesta. Homma lyötiin aika nopeasti lukkoon ja projektia tulille.

Keskeisimmät muuttujat noin 5-6 kuukauden aikana:

• Paino -5,7kg (94,4 –> 88,7kg)
• Lihasmassa + 4,2 kg
• Rasvamassa – 12,4 kg
• Rasvaprosentti – 12,4 % (25,6% → 13,2%)
• Vyötärön ympärys – 13 cm (97cm → 83 cm)
• Penkkipunnerrus 1 maksimi – 85kg → 120kg
• Leuanveto toistomaksimi – 2 toistoa → 15 toistoa
• Suhteellinen hapenottokyky 41 →45ml/min/kg

Tässä inbodyanalyysi, josta näkee miten Mikon kehonkoostumus ja suorituskyky muuttuivat reilun 5-6 kuukauden aikana:

Uni ja ravitsemus kuntoon

Valmennuksen alkuvaihe painottui muutamien tärkeiden perusasioiden kohdilleen laittamiseen. Pyrittiin korjaamaan niitä yksi asia kerrallaan. Muistan, että yleisfiilis oli stressitön ja rento, mutta päämäärätietoinen. Olin tehnyt itse päätöksen, että läskiä laitetaan nyt tummumaan ja tehdään se samalla fiksusti.

Ensimmäisenä laitettiin unirytmi kuntoon. Läppärillä naputtelu kiinni klo 19 mennessä ja selkeästi rajaus koti vs. duunin välillä. Tämä oli tärkeä oivallus näin yrittäjänä, joka saatiin kuin saatinkin myös käytäntöön – ei tosin ihan helposti.

Seuraavaksi perattiin auki ravitsemuspuolen isoimpia ongelmakohtia. Näihin pohdittiin muutamia äijämäisiä ”rautalanka” ratkaisumalleja ja miten yhdistää arjen kiireeseen säännölliseksi rutiiniksi. Keskeisin ohjenuora olikin pitää ateriarytmistä kiinni ja syödä silmämääräisesti ohjeen mukaisia ruoka-aineita.

Alkoholin käytöstä sovimme raamituksen ”kerran tai kaksi kuukaudessa kohtuudella” ja siitä pidin kiinni. Tällä oli luonnollisesti suuri positiivinen vaikutus yleiseen vireystasoon, treenitehoon, palautumiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Oikeastaan kaikkeen.

Treenissä simppeliä toimintaa

Treenipuolella lähdimme melko yksinkertaisella ohjelmalla alkuun. Käytännössä treenasin salilla 2-3 kertaa viikossa koko kropan läpi ja pyrin keräämään vähintään 7000 askelta 3-4 päivänä viikossa. Siinäpä se. Treenimalli päivittyi salipuolella sitä mukaan kun aloin hiljalleen palautumaan fiksusti aikaisemmista treeneistä. Salitreenit olivat yllättävän kovia alusta saakka, joka osin varmaan selittyi heikolla pohjakunnollani. Minulla oli jonkin verran treenitaustaa ja nuorempana monenmoista sporttausta, mutta viime aikoina säännöllinen ja suunnitelmallinen harjoittelu oli loistanut lähinnä poissaolollaan.

Rasvaprosentti ja voimatasot uusiksi

Painoa oli kertynyt n. 9496kg ja 176cm pituiselle kaverille siinä oli ”jokunen” kilo ylimääräistä – etenkin kun kaikki ihan tiukkaa lihaa ollut. Yhtenä päätavoitteenahan oli tietysti poltella turhat läskit pois ja ehkä samalla lihasta tilalle sekä yleiskondista ylöspän. Muistaakseni 15 % heitettiin 4 kk päähän tavoitteeksi. Rasvaprosentti taisi olla lähdössä 25 % kieppeillä aivan ja alimmillaan noin 5-6kk päästä 12-13 % kieppeillä. 15% pääseminen piti kutinsa aika lailla sen 4 kk aikana. Ympäryksiä suli navan seudulta lähemmäs 15 senttiä matkan varrelle.

Tehtiin alkuvaiheessa jotain voimatestejäkin ja kävin polkemassa kestävyyskuntotestin ihan hengityskaasuista mitattuna. Kivasti ne kaikki tulivat eteenpäin näinkin lyhyessä ajasas. Ehkä yllätyin eniten treenimääristä lähinnä siitä että ne kokonaismäärä oli vain 2-3 salia viikossa. Rasvanpolttelun isoimmat esteet olivat tosiaan aivan muualla kuin liikunnassa. Alkaen vuorokausirytmistä, unen laadusta ja tietenkin se ruokailu.

Ehkä isoin oivallus projektin aikana oli se, että se läskit lähtee oikealla ravinnolla eikä vaan treenaamalla tosi kovaa ja paljon.

Kiitokset Markolle