Aerobinen energianmuodostus vastaa lähes kaikesta energiantuotannosta levossa sekä matala- että kohtuutehoisissa suorituksissa. Aerobisessa lihastyössä, esimerkiksi rauhallisessa kävelyssä ei synny juuri lainkaan maitohappoa, koska tarvittava energia pystytään muodostamaan kehon energiantuottolaitoksissa aerobisesti hapen avulla. Tärkeimmät aerobisessa energiantuotossa energiaa luovuttavat ravintoaineet ovat hiilihydraatit, rasvat ja erikoistilanteissa myös proteiinit. Elimistön rasvavarastot ovat lähes ehtymättömät, joten matalilla tasoilla voidaan liikkua hyvin pitkiä aikoja. Mataltehoinen aerobinen liikunta on kaiken harjoittelun perusta. Tästä käytetään myös nimitystä peruskestävyysharjoittelu.
Kun esim. juostaan kovaa – lihaksen hapensaanti ei enää vastaa lihaksen hapentarvetta. Tällöin lihakset alkavat työskennellä anaerobisesti. Energiaa tuotetaan nopeasti veren sokerista tai lihaksen varastosokerista (glykogeenista). Anaerobinen energianmuodostus on pääosassa lyhytkestoisissa noin minuutin kestävissä korkeatehoisissa suorituksissa, kuten esimerkiksi 400 metrin juoksussa tai tyypillisessä 12 toiston raskaassa kuntosaliharjoitteessa. Maksimaalisissa suorituksissa tämä maitohapollinen energiantuotto saa alle minuutissa elimistösi huutamaan armoa. Näin ollen anaerobista suoritusta ei jaksa jatkaa kovin pitkään.
Eri energiantuottotavat toimivat aina osittain samanaikaisesti ja voimatreenin toteutustapa määrää, mitkä energiantuottotavat painottuvat suorituksessa eniten. Tyypillinen lihasmassatreeni sisältää alle minuutin kestäviä intensiivisiä lihastyösarjoja. Lisäksi sarjapalautukset ovat melko lyhyitä. Silloin pääasiallinen energiantuottotapa on anaerobinen eli ilman happea tapahtuva energianmuodostus, jonka sivutuotteena jylläävät maitohapot.
Punttisarjojen jatkuessa ”hapot” iskevät nopeammin ja väsymisvaikutukset kasautuvat, joten kyky palautua tästä rasituksesta on vähintäänkin haastavaa. Hapotuksen sietämiseen tarvitaankin riittävää anaerobisen kuormituksen sietokykyä ja yksittäisten lihaksien kestovoimaominaisuuksia.Hapotuksesta palautumiseen auttaa taas hyvin toimiva aerobinen aineenvaihduntaa. Aerobista järjestelmää tarvitaan salilla punttisarjoista palautumiseen ja sitä kautta työmäärän lisäämiseen yhden harjoituksen aikana. Mitä kehittyneempi aerobinen pohja on, sitä nopeammin anaerobinen järjestelmä pystytään ”tankkaamaan” ja sitä korkeammalla teholla ja lyhyemmällä levolla punttisarjoja on mahdollista toistaa.
Se, joka palautuu ”salihapotuksesta” nopeimmin – menestyy myös yleensä parhaiten. Riittävä aerobinen pohjakunto varmistaa siis energiavarastojen nopean täydentämisen sekä maitohappojen eliminoimisen punttisarjojen välissä. Kyse on siis kyvystä palautua, jolloin jaksat nostaa enemmän ja palaudut siitä nopeammin. Lisäksi kokonaispalautuminen salitreenien välissä on kenties vauhdikkaampaa, jolloin pystyt mahdollisesti tekemään kehittäviä treenejä hieman useammin. Matalatehoisella kestävyysharjoittelulla on siis oma tärkeä vastapainonsa ”hapottavan” punttitreenin kaverina.
Lue myös: Hiit treeni – Korkeatehoinen intervalliharjoittelu ja Kestävyysharjoittelun perusteet.
Varaa aika ensikonsultaatioon täältä.
Makeanhimo ja napostelun noidankehä Hallitseeko makeanhimo elämääsi? Ylivoimaisesti yleisin syy makeanhimoon on liian kevyt syöminen a...
Lue artikkeli
Olkapääongelmat ovat kolmanneksi yleisin tuki- ja liikuntael...
Lue artikkeli
