Raahustat aamulla levottoman ja rikkonaisen yön jäljiltä kohti kahvinkeitintä päässä ainoana ajatuksena – miten ihmeessä jaksan tämän päivän?
Kuulostaako ikävän tutulta?
Työstä johtuvan stressin, kotiasioiden kaaoksen tai muiden henkilökohtaisen elämän rasitteiden vuoksi päivistä on tullut yhä useammalle yhtä selviytymistaistelua.
Moni kamppailee kiireen, paineen ja muiden kuormitusten alla päivittäin. On paljon tehtävää, järjestettävää, sumplittavaa ja selvitettävää. Toisilla päivät tuntuvat toistavan samaa kiirettä/painetta viikosta, kuukaudesta ja pahimmillaan vuodesta toiseen.
Työasioiden lisäksi kotiin ja perheeseen liittyvät vastuut ja velvollisuudet vievät kaistaa jaksamiselta nykypäivänä todella paljon. Erinäisistä syistä johtuvaa pahoinvointia niin lapsissa, nuorissa kuin aikuisissa on ihan liikaa.
Yksi oleellinen ongelma tuntuu olevan, että erityisesti kiireen keskellä asioiden hoidossa sorrutaan jatkuvaan multitaskaamiseen.
Oletko sinä miettinyt omaa tehokkuuttasi ja aikaansaavuuttasi kuormituksen keskellä?
Tyypillinen kertomus stressaantuneiden valmennus- ja fysioterapia-asiakkaidemme keskuudessa on seuraavanlainen:
Päivät ovat ihan kamalia! Töissä ei ennätä tehdä ”oikeita töitä”! Palaverisuma vie aikaa muulta työltä, joten niiden aikana kurotaan samanaikaisesti työvuorta pienemmäksi. Lisäksi hoidetaan henkilökohtaisia ja perheen asioita kilometrin mittaiselta todo-listalta.
Sama toimintatapa jatkuu työkoneen äärellä. Yhden asian sijaan yritetään tehdä montaa tehtävää samanaikaisesti, heti sitä mukaa kun tekemättömät asiat mieleen pulpahtelee… Eri sovellukset ja järjestelmäalustat vaihtuvat tiiviiseen tahtiin välilehdeltä ja välineeltä toiselle hypittäessä. Mihinkään ei pysty keskittymään kunnolla vaan vähintäänkin avokonttorin hälinä tai toimiston ovella ramppaavat ihmiset keskeyttävät työhön uppoutumisen.
Näin toimittaessa keskittyminen meneillään olevaan herpaantuu ja tärkeitä asioita unohtuu. Virheitä sattuu ja jälkipyykkiä setvitään sitten seuraavan palaverin tai mahdollisen työkoneen äärellä vietetyn ”lounaan” lomassa. Itse palaverin sisällöstä ei tietenkään muisteta juuri mitään…Annettiinko siellä taas joku uusi tehtävä?!
Multitaskauksen kulttuuri on valitettavan yleistä. Useimmiten kyseinen toimintamalli luo todellisesta tehokkuudesta poiketen juuri päinvastaista, kasaantunutta kuormitusta, joka pahimmillaan johtaa todelliseen uupumukseen.
Kuva: Montaa asiaa samanaikaisesti tehdessä virheiden riskit kasvavat
Yritettäessä hallita useita tehtäviä samanaikaisesti aivot joutuvat jatkuvaan ylikuormistustilaan. Tämä lisää stressihormonien tuotantoa (kortisoli, adrenaliini, nonadrenaliini), mikä pitkittyessään vaikuttaa negatiivisesti kaikkiin ihmisen elintoimintoihin.
Kun stressihormonit jylläävät kehossa myös monet fyysiset ja psyykkiset oireet usein lisääntyvät.
Pitkittyneen stressin yhteydessä erinäisten fyysisten oireiden ilmaantuminen on hyvinkin tyypillisiä. Näitä voivat olla mm.
⚠️ päänsärky
⚠️ huimaus
⚠️ sydämen tykytys
⚠️ hikoilu
⚠️ pahoinvointi
⚠️ vatsa- ja suolistovaivat
⚠️ selkäkivut
⚠️ iho-oireet
⚠️ toistuvat flunssat.
Moni saattaa ihmetellä jatkuvia epämääräisiä fyysisiä oireitaan, tiedostamatta kuitenkaan niiden todellista juurisyytä, liian kovaa tahtia ja elimistöön kasvanutta stressikuormaa.
Fyysisten oireiden lisäksi myös psyykkinen oireilu liittyy usein kohonneisiin stressitasoihin. Moni varmasti samaistuu ärtymyksen lisääntymiseen kiireessä ja väsyneenä, jännittyneisyyden tai ahdistuksen kasvamiseen stressaantuneena tai ikävään levottomuuden tunteeseen ja jopa agressioiden pintaan nousemiseen stressitasojen ollessa korkealla.
Psyykkisiin oireisiin liittyy myös elämänlaatua merkittävästi laskevat univaikeudet, muistiongelmat sekä vaikeus tehdä päätöksiä sekä kyvyttömyys ratkaisukeskeiseen ajatteluun.
Unen merkityksestä hyvinvoinnille voit lukea tarkemmin TÄÄLTÄ.
Ymmärrettävästi moninaiset fyysiset- sekä psyykkiset oireilut vaikuttavat myös sosiaaliseen kanssakäymiseen. Konfliktiherkkyyden lisääntyessä ongelmia syntyy normaalia herkemmin etenkin läheisissä ihmissuhteissa.
Kiukkukohtauksista ja ärhentelyistä tulee pahimmillaan joka päiväistä riesaa.
Stressaantuneena ihminen voi myös kokea tarvetta ihmiskontakteista eristäytymiseen, jolloin suhdetta ystäviin ja läheisiin vältellään.Tällainen eristäytymiskäytös hankaloittaa usein perhe- ja ystävyyssuhteita entisestään aiheuttamalla hämmennystä ja torjutuksi tulemisen tunnetta läheisissä.
Yhteen asiaan keskittyminen on pieni, mutta se tärkein askel, josta vyyhtiä on syytä lähteä purkamaan.
Voisitko kokeilla seuraavassa työpalaverissa muiden asioiden tekemisen sijaan keskittymistä pelkästään palaverin aiheisiin?
Voisitko kalenteroida päivän tehtävät etukäteen niin, että tekisit yhden asian/tehtävän kerrallaan?
Voisitko rakentaa päiväohjelmasi niin, että siellä on etukäteen varattu rauhallinen ajankohta lounaalle?
Ennen ruokailuun ryhtymistä lyhyen pysähtymis-/hengittelyhetken on todettu edistävän ruoansulatusta ja näin myös vähentävän monelle stressaantuneelle tyypillisiä ikäviä suolisto- ja vatsaoireita.
Voisitko kokeilla ennen seuraavaa ateriaasi alla olevaa lyhyttä pysähtymistuokiota:
Istu tuolin etuosassa, kädet sylissäsi ja anna kehosi rentoutua. Kun tunnet, ettet jännitä mitään osaa kehossasi, aloita rauhallinen sisäänhengitys nenän kautta ja tunne, miten vatsasi pullistuu. Pidätä pieni hetki hengitystäsi ja aloita sitten pitkä, hidas uloshengitys nenän kautta. Voit laskea uloshengityksen kautta kahdeksaan. Toista niin monta kertaa kuin on tarpeen. Kun tunnet olosi rentoutuneeksi, ruoansulatuksesi toimii paremmin. Lähde: Suolistoa hoitamalla super aivot, Anneli Havaste
Voisitko ajatella rakentaa työpäiväsi niin, että pidät lyhyen 5-10 min. tauon tunnin vähintään kahden välein?
Tutkimusnäyttö osoittaa kiistatta, että jo pienet 5-10minuutin tauot pitkin päivää edesauttavat merkittävästi työssäjaksamista.
Säännölliset tauot parantavat keskittymiskykyä ja näin olleen tuottavuutta. Ne myös estävät pitkäaikaisen väsymyksen kertymistä, jolloin työnlaatu on parempaa ja itse työskentely tehokkaampaa
Mikrotauot pitkin päivää voivat auttaa stressin lievittämisessä. Jo pienet rentoutumis-/ hengähdyshetket voivat olla erittäin hyödyllisiä hermoston rauhoittamisen ja stressinlievityksen näkökulmasta
Alla esimerkkinä lyhyt 6min. ohjattu ”irtipäästämisen hengitysharjoitus”.
Mikrotaukojen on osoitettu lisäävän innovatiivista ja luovaa ajattelua. Lyhyet lepotauot virkistävät mieltä ja voivat näin auttaa uusien näkökulmien löytämisessä.
Erityisesti lyhyet tauot, jotka sisältävät kevyttä liikuntaa/ liikkumista tai venyttelyä edistävät verenkiertoa ja vähentävät istumisen haittavaikutuksia
Alla esimerkkinä 5 minuutin kehoa vetreyttävä taukojumppa työn lomaan.
Yhteiset taukohetket voivat myös edistää positiivista työilmapiiriä luomalla välittömyyden tunnetta ja rentoutta työyhteisössä. Tämän on katsottu vahvistavan työntekijöiden tyytyväisyyttä ja sitoutumista.
Löytyisikö alla olevista 5-10 minuutin taukovaihtoehdoista sellainen, joka voisi edistää sinun jaksamistasi/ keskittymiskykyäsi päivän aikana?
Oleellinen asia multitaskaamisen ihmemaassa on myös se, että läsnäolo ja aito kohtaamisen taito muiden kanssa kärsii.
Läsnäolon puute ei ulotu pelkästään työhön/ työpaikalle vaan sama vitsaus raastaa kohtaamisia kotona tai ystävien kesken.
Aito kohtaaminen ja hetkessä eläminen tuntuvat olevan monelle yhä vaikeampaa.
Päässä kimpoilevat hetkessä elämisen sijaan tulevaan tai menneeseen liittyvät kaiut:
🤯 Mitäs minun pitikään tehdä?
🤯 Teinkö sen oikein vai olisiko pitänyt tehdä jotenkin toisin?
🤯 Muistinko lähettää x sähköpostin?
🤯 Huomiseen presentaatioon pitääkin vielä lisätä yksi kuva…
🤯 Mitä sieltä kaupasta pitikään hakea?
🤯 Milloin se lapsen luokkaretki olikaan? Vastasinko jo Wilmaan…
🤔 Kun tapaat ystävää, oletko läsnä vai katsotko vähän väliä somea kuinka monta tykkäystä sait aamulla julkaisemaasi aamiaskuvaan?
🤔 Keskitytkö konsertissa esitykseen vai kuvaatko klippejä puhelimesi kuvavirtaan?
🤔 Kun istut perheen kanssa päivällispöydässä, jutteletko päivän kuulumisia vai selaatko puhelimelta uutisvirtaa?
Me itse rakennamme tapamme, usein täysin tiedostamattamme. Tavat juurtuvat ja mitä syvemmälle ne ovat juurtuneet, sitä haastavampaa niitä on edes havaita saati lähteä muuttamaan. Jos voi huonosti eikä vointi tai hankalalta tuntuva elämäntilanne tunnu ratkeavan itsestään, olisikin syytä pysähtyä miettimään kriittisesti omia tapoja ja toimintamalleja ja pohtia sitä kautta mahdollisia muutostarpeita.
Tavoillamme on myös kollektiivinen vaikutus. Ympäristö muokkaa tapojamme, mutta kannattaa muistaa, että me myös itse vaikutamme ympäristöömme ja siihen millaisia tapoja ja toimintamalleja opetamme muille.
Onkin hyvä tiedostaa myös oma vastuunsa siitä, miten omalla käytöksellään saattaa vaikuttaa myös muiden valintoihin ja käytösmalleihin.
Ensimmäinen askel kohti parempaa jaksamista, parempaa keskittymistä ja hetkessä elämisen taitoa on omien haitallisten toimintatapojen tiedostaminen.
Tämän jälkeen huonoista tavoista poisoppiminen ja uusien parempaa jaksamista tukevien toimintamallien luominen on mahdollista.
Kuntokompassin henkilökohtaisissa valmennuksissa ja fysioterapiaprosesseissa autetaan kuntoliikuntaan ja fyysisiin tavoitteisiin liittyvien rutiinien lisäksi myös paremman arjenhallinnan askelissa.
Ohjauskokonaisuuksissamme tuetaan kokonaisvaltaisesti parempaa jaksamista tukevien peruspilareiden rakentamista kaikkien hyvinvointiin liittyvien osa-alueiden kautta.
Fyysisen aktviivisuuden lisäksi hyvällä jaksamista tukevalla ravitsemuksella sekä palautumista edistävillä toimintatavoilla on kaikilla yhtä suuri merkitys energisemmän olon ja näin olleen helpomman arjen saavuttamisessa.
Kuva: hyvinvoinnin pyhä kolminaisuus: palautuminen/ uni, fyysinen aktiivisuus ja ravinto
Moni onkin hakeutunut pakeillemme havahduttuaan stressaavan elämäntyylin jälkiin omassa kehossaan ja toimintakyvyssään. Kehonkoostumuksen muuttuminen epäedulliseen suuntaan samoin kuin lisääntyneet fyysiset toimintakyvyn rajoitteet kipuineen ja kolotuksineen ovat monelle kimmoke hakeutua personal trainerin tai fysioterapeutin ohjaukseen. Tämä on todella hyvä asia.
Ulkopuolisen avun hakeminen ja vastaanottaminen ei ole heikkoutta vaan pikemminkin älykkään ihmisen merkki, joka tunnistaa omien resurssiensa rajallisuuden.
On huomattavasti helpompaa rakentaa uusia toimivia tapoja kun ei tarvitse yksin selvittää joka asiaa ja pahimmillaan opetella kantapään kautta pois heikoista ja toimimattomista kokeiluista.
Me Kuntokompassilla luotetaan ohjaus- ja valmennustyössämme aina tutkimusnäyttöön, joka on myös käytännössä toimivaksi todettua. Jokaisen asiakkaan kohdalla prosessit rakentuvat yksilöllisesti kunkin arkirealismiin skaalattavaksi kunkin omia tavoitteita ja tarpeita kunnioittaen. Ohjaajan tuki varmistetaan kullekin asiakkaalle riittävän pitkälle aikajänteelle, jolloin mahdolliset pienet takapakit tai vastoinkäymisetkään eivät pääse vesittämään pitkässä juoksussa tapahtuvaa muutosprosessia paremman elämänlaadun saavuttamisessa.
Kuva: Kuntokompassin tiimistä löytyy osaajaa monenlaiseen tavoitteeseen
Kun uutta toimintaa toistetaan ja harjoitellaan, aivojen hermoverkkojen väliset yhteydet vahvistuvat. Uusien tapojen muodostuminen liittyy siis aivojemme opettamiseen ja niiden kykyyn muovautua uudelleen. Alkuun uuden tavan opettelu vaatii tietoista ponnistelua ja itsensä muistuttamista sen pariin.
Uusien tapojen muodostuminen tapahtuu aivojen neuroplastisuuden avulla kun hermosolut muodostavat uusia yhteyksiä tai vahvistavat jo olemassa olevia yhteyksiä.
Kun uutta toimintaa toistetaan riittävän usein, se muuttuu vähitellen automaattiseksi ja luonnolliseksi osaksi päivittäisiä toimintatapoja. Tämä johtuu pääosin aivojen basaaliganglioiden toiminnasta, jotka ovat osa liikkeen ja tottumusten säätelyä.
Palkitsevuudella on myös tärkeä rooli uusien tapojen juurruttamisen kannalta.
Kun uusien toimintatapojen huomataan auttavan ja parantavan konkreettisesti jaksamista, siitä saa välittömän palkitsevuuen kokemuksen. Kun uudet toiminnat tuottavat positiivista tuloksia ja tuntemuksia, aivot vahvistavat kyseistä käyttäytymistä, mikä taas kannustaa entisestään jatkamaan samalla tavalla. Hermoverkkoyhteydet vahvistuvat ja aivot muovautuvat toistojen myötä yhä vahvemmin ylläpitämään tätä kyseistä tapaa.
Jos parempi jaksaminen, helpompi arjenhallinta, seesteisempi suhtautuminen tulevaan ja mikä parasta, timanttisen hyvä fyysinen kunto kuulostaisi hyvältä, kannustan tarttumaan tilaisuuteen ja hakeutumaan Kuntokompassin kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävän ohjausprosessin pariin!
Löydät henkilökohtaiset ohjauspalvelumme Helsingistä, Vantaalta, Porvoosta sekä Parkanosta.
Paras hetki lähteä muutoksen tielle oli eilen, toiseksi paras on tänään!
Unen merkitys. Tuntuuko välillä, että jaksaminen arjessa on heikkoa, tai motivaatiota mihinkään uuteen ei riitä? Junnaako voima...
Lue artikkeli
Makeanhimo ja napostelun noidankehä Hallitseeko makeanhimo elämääsi? Ylivoimaisesti yleisin syy makeanhimoon on liian kevyt syöminen a...
Lue artikkeli
