Asiakaskokemus vol.2 Kuntokompassi: Tommi Nupponen 49v. – Kaljavatsa on historiaa kuin myös selkäkivut!

Kuntokompassi kokemuksia: Reilu kolme vuotta henkilökohtaisessa valmennuksessa on todistanut, että elämäntaparemontti vaatii aikaa. Kaksi vuotta sitten tehtiin 1. kerran tällainen kokemustarina. Jo tuolloin elämäni oli muuttunut suuresti. Pahat selkäkivut olivat hävinneet ja arjessa jaksaminen oli parantunut huomattavasti. Ulkoisesti suurin muutos on kuitenkin tapahtunut viimeisen vuoden aikana. Nyt voin sanoa olevani tyytyväinen myös ulkoiseen olemukseeni.

Katso videolta Tommin inspiroiva kokemustarina omasta elämäntaparemontistaan.

Tommi Nupponen 49v. on käynyt henkilökohtaisessa valmennuksessa Kuntokompassilla yli kolme vuotta. Kaksi vuotta sitten kerroimme hänen tarinansa ensimmäisen kerran. Voit tutustua siihen TÄSTÄ. Nyt on jatko-osan vuoro.

Kaksi vuotta on kulunut edellisestä haastattelusta. Onko tilanteesi muuttunut?

Täytyy myöntää, että olin ehtinyt jo unohtaa koko edellisen haastattelun. Kun luin sen uudelleen, omat letkautukseni hymyilyttivät välillä aika paljonkin.

Suurin juttu on ehkä se, etten ole tietoisesti tavoitellut atleettista kroppaa. Minulle on ollut tärkeämpää, että perusjaksaminen paranee. Silti tulokset ovat yllättäneet minut täysin. Viimeisen vuoden aikana painoa on lähtenyt kymmenen kiloa, ja lihasmassa on pysynyt ennallaan. Se kertoo mielestäni siitä, että kun jaksaa vain puurtaa, tulosta syntyy. Minulla on helposti ajatus, että kun johonkin ryhtyy, sen pitäisi olla naps, heti valmis.

Valmennus on opettanut minulle pitkäjänteisyyttä.

Kuva: Tommin kehonkoostumus on muuttunut suuresti valmennuksen aikana.

Selässäni on edelleen 1,5 senttimetrin nikamasiirtymä, johon ei itsessään voi vaikuttaa. Siitä huolimatta käytännössä kaikki kivut ovat poissa. Manaan ja valitan leikkisästi valmentajalleni parhaani mukaan milloin mistäkin, ja hän vastaa aina hymyllä. Viime viikolla hän kysyi, miten selkäni voi. Silloin havahduin: enhän ole valittanut selästä pitkään aikaan. Ei se ole vaivannut. Ennen selkään saattoi sattua aamulla sängystä noustessa, mutta nyt sellaista ei enää ole.

Kuva: Tommi uskoo voimaharjoittelun olleen suurin tekijä, millä päässyt selkäkivuista.

Jos ajatellaan Tommia kolme vuotta sitten: Tommihan tykkää oluesta. Olut on jäänyt, samoin lonkero. Liekö siinä suurin syy painon muutokseen, mutta luopumisen tuskaa se on ollut ;) Seuraavan päivän tuntemuksia en sen sijaan ole jäänyt kaipaamaan.

Mikä on ollut sinulle isoin muutos tähän mennessä?

Olin pitkään, voisiko sanoa salaa haaveillut, että kaljavatsa voisi olla vähän pienempi. Nyt se on. Kyllä tässä kuitenkin kyse on tästä kokonaisuudesta. Edelleen tärkeintä minulle on se, että arjen jaksaminen on aivan eri tasolla.

Kuva: Peilistä katsoo nykyään aika erinäköinen mies kuin kaksi vuotta sitten.

Onko tullut hetkiä, jolloin olisit halunnut palata vanhaan elämäntyyliisi?

On niitä hetkiä ollut, kun salille tuleminen ei kiinnosta pätkääkään. Mutta kun niinä päivinä saa itsensä raahattua paikalle, se palkitsee aina. Treenin jälkeen tulee hyvä fiilis. Se on jännä olotila, ja se on kiva.

Tällä hetkellä olen tyytyväinen itseeni ja olemukseeni.

Toki aina voisi olla vähän enemmän rantaleijonalihaksia…

Mitä selkeitä muutoksia olet joutunut tekemään elämässäsi päästäksesi tähän pisteeseen?

Ennen ne harvat kerrat, kun tein eväät töihin, ne jäivät yleensä kotiin jääkaappiin. Mikäs sen helpompaa kuin tilata netistä lähipizzeriasta pizzaa, kebabia ja muita herkkuja. En yhtään ihmettele, että elopaino oli silloin siellä missä oli. Toki herkkuja pitää itselleen myös sallia.

Ja sitten tietenkin ruoka ja juoma. Palataanpa hetkeksi siihen olueen ja lonkeroon: niinä harvoina kertoina, kun nykyään käyn ulkona, olen siirtynyt niin sanottuun punaviiniin ja gin toniciin. Oikein kiva vaihto.

Mitä haluaisit sanoa elämäntapamuutosta toivovalle?

Usko siihen, että muutos on mahdollista, ja ymmärrä, että se vie oikeasti aikaa. Se on ollut minulle suurin oivallus.

Kuva: Muutokset vaativat aikaa. Valmentajan tuella on suuri merkitys.

Minkä vinkin antaisit henkilökohtaisen valmentajan palkkaamista harkitsevalle?

Rohkeasti kokeilemaan, vahvalla uskolla itseensä. Ja pitää olla armollinen itselleen.

Kokemukseni valmentajan kanssa ovat tietenkin olleet sitä, että aina pakotetaan tekemään vasten tahtoa ;) Mutta ei, oikeasti kokemukseni ovat olleet täällä pelkästään hyviä. Kolme vuotta sitten aloitimme jumppapallon pyörittämisellä ja heittelyllä. Pikkuhiljaa on lisätty, ja tulevaa on rakennettu sen hetkisestä tilanteesta käsin.

Mielestäni ei pidä pelätä yhtään mitään, vaan rohkeasti lähteä mukaan!

Kuva: Pitkäjänteisessä yhteistyössä korostuu toimivat kemiat: PT-Tommilla & Tommilla toimii!