Kirsi Jokelainen

Fysioterapeutti & FAF Personal Trainer

Liikunta on ollut iso osa elämääni jo yli 15 vuoden ajan. Olen juossut, jumpannut ryhmäliikuntatunneilla ja nostellut rautaa kuntosalilla. Treenin suhteen olen aina halunnut haastaa itseni äärirajoille, tästä hyvänä esimerkkinä vuonna 2009 juostu Helsinki City Maraton. Kuntosaliharjoittelu on kuitenkin vuosien saatossa osoittautunut minulle rakkaimmaksi harjoittelumuodoksi ja tavoitteena olikin kisata Body Fitneksessä syksyllä 2013. Valitettavasti tuolloin tavoitteet kaatuivat kisadieetin alussa alkaneisiin koviin selkäkipuihin, jotka kroonistuivat asianmukaisen hoidon viivästyessä.

Omakohtaiset kokemukset apuna

Kipujen ja loukkaantumisten myötä olen oppinut kuuntelemaan kehoani paremmin sekä soveltamaan treenejä niin, että liikkuminen on mahdollisimman kivutonta ja motivoivaa. Ymmärrän hyvin asiakkaitani, joilla on kroonista kipua ja tiedän, miten se syö treenimotivaatiota. Aina löytyy kuitenkin vaihtoehtoja, liikuntamuotoja ja liikkeitä, joiden avulla kivut ja rajoitukset voidaan kiertää, jolloin motivaatio tekemiseen pysyy paremmin yllä.

Valmennusfilosofia:

Haluan että valmennettavani oppivat ajattelemaan ja toimimaan liikunnan sekä ravitsemuksen suhteen myös itsenäisesti. Terveellisen ruokavalion noudattaminen tulee tapahtua mahdollisimman luonnollisesti, ilman ylimääräistä stressiä jokaisesta suupalasta ja harjoittelun suhteen oman kehon kuuntelu on äärettömän tärkeää, jotta vältytään loukkaantumisilta. Tämä ei silti tarkoita ettei tekeminen voisi olla suunnitelmallista ja kehittävää, päinvastoin. Kokonaisuus näissäkin asioissa ratkaisee.

Valmentajana olen vaativa ja odotan valmennettaviltani asennetta sekä panostusta yhteiseen tekemiseen. Mitä korkeammalle tärkeysjärjestyksessä asetat oman projektisi, sitä paremmat tulokset saavutat. Motivoin, autan, kuuntelen ja annan tarvittavat työkalut käyttöösi oli tavoitteesi mikä tahansa, mutta olet itse vastuussa projektisi onnistumisesta oman toimintasi kautta.

Omat tavoitteet:

Vuoden 2013 Body Fitness -kisaprojektin kaatuminen oli kova pettymys ja kroonistuneen selkäkivun voittaminen on vienyt aikaa mutta nyt vihdoin olen siinä tilanteessa että kisahaaveet alkavat tuntua jälleen realistisilta. Kisakipinä kytee sisällä voimakkaana mutta vaikka en lavalle koskaan nousisikaan, voin varmuudella sanoa että treenaaminen tulee aina olemaan iso osa elämääni jos se on minusta itsestäni kiinni.